Ei tassa nyt viikkoon oo tapahtunu sinansa mitaan jannittavaa. Rauhallisesti ollaan pysytty piñasissa ja joinaki paivina oon menny Selva Alegrelle ja toisina jaany piñasiin. Joku ilta ollaan lahetty piñasin kuuluisaan ajanviettopaikkaan eli puistoon tapaamaan siskon kavereita ja sellasta. muutama paiva meni siina, etta yritettiin vaihtareiden kaa ehtii meian koordinaattorin kaa samaan paikkaan et voidaan sopii millon tehaan Quiton reissu. paadyttiin siihen, etta Galápagoksen jalkeen mennaan kolmeks paivaks kouluun ja sit lahetaan quitoon. Meian piti puolittaa ryhma eli nelja oli tan viikon quitossa ja me loput mennaan tollon myohemmin.
sellanen ikava juttu, et oon nyt uudestaan vahan kipee. Tietyt henkilot muistanee mun viime talvisen "kurkkuepisodin"...samat oireet (mutta luojan kiitos onneks paljon lievempina) ilmeni toissapaivana uudestaan ja menin sit samantien laakariin, pelaten et ehtii menna yhta pahaks ku viimeeks ja et taa tulis pilaamaan galápagos-reissun. Nielutulehdushan se on nyt siis uudestaan. Suomes laakari olis varmaan tehny eka angiinatestin, mutta taalla taas maarattiin suoraan antibioottirokotus, sanoen, etta se on paljon tehokkaampi. Toivottavasti. Ja ton lisaks sain jotain tabletteja. Huomenna, maanantain ja tiistain valisena yona klo 01 lahto siis kohti guayaquilin lentokenttaa.
Mut äiti, en oo paljoo kipee tai sinansa positiivinen juttu et taa ei oo kahessa yossa menny pahemmaks..ei kylla paremmakskaan mut sama eli sattuu vahan nieltaessa ja nielu on vahan turvonnu. Ei syyta huoleen siis. jos mulla ei olis sita viimetalvista kokemusta, nii en huolehtis yhtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti